Minun elämäni

Eteenpäin

18.10.2007 17.13 -

Taas on aika vierähtänyt. Eikä pelkästään hyviä kuulumisia kirjattavana. Tuoreimpana mielessä on oman Mamman kuolema kolme päivää sitten hänen oltuaan sairaalassa muutamia päiviä yli kuukauden syöpää sairastaen. Hänen syntymäpäivästään jäi puuttumaan vain kaksi päivää. Jotenkin kuitenkin helpotti kun näki Mamman arkussa kauniisti laitettuna ja läheisten kanssa Mammaa muisteltua papin läsnäollessa. Mamman poismenon lopullisuutta ei vielä voi ymmärtää. Todella suuri aukko jäi Mamman pois mentyä.

Jos kuitenkin palaisin elokuun loppuun. Paljon iloisiakin asioita on tapahtunut. PMMP:n jäähyväiskeikka Huvilateltassa oli upea. Jälleen. Mira ja Paula odottavat molemmat vauvoja ja palannevat myöhemmin lavoille. Ihanaa, onnittelut heille!!

Nautin vielä ulkoilmaelokuvista Lasipalatsin aukiolla Amelieta katsellen. Olisipa se ollut romanttista, jos olisi ollut siellä jonkun ihanan miehen kanssa. Mutta olin yksin:) Yksi maanantai-ilta-yö meni ystävän kanssa päivystyksessä, kun oli murtanut kätensä jalkapallomatsissa.

Vanhempia nettituttuja tapasin kerran. Juttu taisi kuivua kasaan, ja hyvä niin. Sitä yhtä ihanaa (sitä mieltä olin silloin) miestäkään en ole tavannut, vaikka useasti hän on pyytänyt luokseen. Ajat ei ole menneet yksiin, ja sekin lienee ihan hyvä juttu. Sen sijaan tapasin uuden miehen. Netissä kirjottelimme pikatreffeillä joskus keväällä ja vaihdoimme yhteystietoja. Tuli joskus soiteltua ja juteltua messengerissä. Tapaamisestakin puhuttiin, mutta jotenkin juttu jäi. Mun ajatuksissa kävi, että mies saattaa olla sellanen peluri. No, jotenkin sitä tuli taas kirjoteltua ja tyyppi pyysi mua luokseen. Niinhän mä sitten taas otin ja lähdin. Ollaan nähty, soiteltu ja oltu vaan. Vaikuttaa hyvältä, tavalliselta ja kiltiltä. Ikäeroa taas vaan on. Ja tällä kertaa se vähän mietityttää.. Mies lähti ulkomaille reissuun ja monesti on kyllä ollut mielessä, mutta ei silti ikäväksi asti. Eilen tuli viestiä ja hän kertoi ikävöivänsä. Saapa nähdä mitä tästä tulee, vai tuleeko mitään.

Sitten tein sellaisenkin tempauksen, että laitoin hakemuksen kauppaan, kävin haastattelussa ja tulin valituksi. Olen nyt saanut sitten kokemusta kassatyöstä!! Aika on vaan ollut kortilla, kun koulu on teettänyt töitä, samoin työssä uusien asioiden oppiminen, huoli Mammasta ja vierailut hänen luonaan, sekä uuden miehen tapailu. Nyt tuntuu ihan oudolta, kun ei ole oikeastaan mitään pakottavaa tai sovittua asiaa. Jotenkin tyhjää. Mutta hyvä niin, ettei kalenteri ole täysi. Mammani kissahan siis tuli luokseni hoitoon reilu kuukausi sitten. Hyvin ovat sopeutuneet oman kissani kanssa, ja niinhän se perhe sitten kasvoi..

Tukholmassa käytiin parin kaverin kanssa. Ihan rauhallisissa merkeissä meni matka. Kovasti on ollut syntymäpäiviä, siskojen tyttöjen, sekä veljeni. Melkoinen syksy takana. Viikon alussa aloitin työharjottelun. Hurja opiskelijaelämä ei kyllä ole vielä lähtenyt käyntiin. En edes muista milloin olisin ollut baarissa.. Että se siitä.

 

Kommentoi

Kommentit

Jutut.fi  |  Omat jutut  |  Muiden jutut  |  Kategoriat  |  kirjaudu